Siikalainen sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Kuusamosta etelään. SF-Caravan Koillismaa ry:n omistamalle alueelle pääsee ajamalla Viitostieltä haarautuvaa pienehköä hiekkatieltä kymmenisen kilometriä. Linnuntietäkin päätie jää vaarojen taakse kuuden kilometrin etäisyydelle.
Kirkasvetinen Iijärvi on kahden kilometrin levyinen ja 22 kilometriä pitkä. Järvestä saa alkunsa Iijoki, jonka kansankirjailijamme Kalle Päätalo on tehnyt tunnetuksi laajalla kirjasarjallaan. Iijoki laskee 370 kilometriä virrattuaan Pohjanlahteen.
Pienen yhdistyksen pieni alue
Matkailuajoneuvopaikkoja Siikalaisessa on kolmisenkymmentä. Paikat ovat mäntyä kasvavalla rantarinteellä, joka viettää loivalla alas Iijärveen.
Alhaalla rantametsässä on huoltorakennus, jossa on avara terassi. Järven suuntaan se on suljettavissa lasisilla liukuovilla, jotka suojaavat pohjoistuulilta.
Huoltotilat sijaitsevat rakennuksen päädyssä. Keittiössä on suurehko ruokapöytä ja takka tilan lämmitystä varten. Keskellä rakennusta on sauna- ja suihkutilat.
– Sauna lämmitetään silloin kun huvittaa, kertoo alueella yöpynyt kausipaikkalainen Hannu Hyötymäki.
Kiinteitä sauna-aikoja ei ole. Lämmityksestä kannattaa tietenkin sopia paikalla olevien kanssa, mutta vierailijakin voi lämmittää saunan.
Karaokea rantarinteessä
Saunan vieressä on hauska kelopuisilla pintalaudoilla verhoiltu rakennus, jonka edustalla on katettu terassi. Tuvassa on hyvät äänentoistolaitteet, ja siellä toimii alueen “disko”, jossa soivat cd-levyt tai karaoke.
Mökin edustalla on grillipaikka luonnonkivimuurin suojassa sekä järeistä halkaistuista tukeista tehdyt penkit ja pöytä. Toinen grillipaikka löytyy ylhäältä rinteestä. Kelohirsiseen kuusikulmaiseen rakennukseen mahtuu helposti toistakymmentä henkeä. Jostain syystä majassa ei ole tulisijaa. Makkarat kypsennetään kaasugrillissä.
Erikoinen kausipaikkajärjestely
Hyötymäki kertoo, että Siikalaisessa viihdytään nimenomaan luonnon vuoksi. Harvaan asuttua erämetsää Kuusamosta löytyykin. Hyötymäelläkin on lähiseudulla metsästysoikeus muutaman sadan hehtaarin erämaa-alueeseen.
Siikalaisessa pitää leiriään kymmenkunta kausipaikkalaista.
– Alueella on erikoinen järjestelmä, sillä kausipaikka pitää lunastaa omaksi. Paikasta maksetaan vuosittain yhtiövastikkeen tapaan. Isommasta tontista maksetaan 200 euroa ja pienestä 100 euroa, yhdistyksen puheenjohtaja Esa Korpua kertoo.
Maksuun sisältyy koko vuoden valosähköt, mutta ei lämmitystä. Tilaa alueella on paljon, ja halutessaan voi lunastaa kaksi vierekkäistä tonttia.
Teksti ja kuva: Antti Henttonen