Luxia Caravan Kakslauttasessa

Kun Saariselkää lähestytään etelästä, jo kauempaa näkyy Kakslauttasjoen rannan lähelle majoittuneita matkailuajoneuvoja.

Luxia Caravaniin tulijoita tervehtii muhkea puuportti, joka näkyy kauas. Sen takana seisoo pieni hirsinen toimisto, jossa on myös kahvila.

Keskellä aluetta on hirsinen grillilaavu ja takakulmassa grillikota. Toimisto- ja kahvilarakennuksen takana on ulkotilassa katettu tiskipaikka. Vaunualueen puolelta löytyy tila, johon on sijoitettu yksi vessa sekä suihku samaan tilaan. Vessan yhteydessä on pesukone ja kuivauskaappi. Toinen suihku löytyy viereisestä saunarakennuksesta, mutta se on sauna-aikaan vain saunojien käytössä.

Toni Väljä on vastannut alueen toiminnasta yhdessä veljensä Jaakon kanssa kesän 2020 ajan.

– Pienet wc- ja suihkutilat ovat alueen suurin puute, Toni Väljä kertoo.

Luxia on alun perin veljesten äidin ja isäpuolen eli Tarjan ja Henryn rakentama. Heillä oli saman niminen siivousyritys Saariselällä.

– Alueen rakennukset on hyvin pitkälti tehty kierrätysmateriaaleista. Nyt aluetta on hoitanut perikunta sekä äidin ystävät. Alueen hoitoa vaikeuttaa se, että meidän kotipaikkamme on Pohjanmalla. Luxian tulevaisuus onkin vielä auki, Toni Väljä pohtii.

Alueen sauna on erikoisen mallinen. Se muistuttaa pitkäksi venytettyä mustaa kotaa. Alhaalla loivarinteisen kurun pohjalla virtaa Kakslauttasjoki, mutta sen rantaan ei saa rakentaa. Vaunupaikkojakaan siellä ei ole, mutta rantaa voi käyttää telttailuun.

Matkailuajoneuvopaikat ovat loivassa etelään viettävässä hiekkarinteessä. Sähköpaikkoja on 40 ja sähköttömia kymmenkunta lisää. Enemmänkin saattaisi alueelle mahtua. Jos toiminta jatkuu,  vessoja tehtäneen lisää.

Toinen töitä teettävä asia on lumi. Jos etelässä on kärsitty sen puutteesta, Lapissa sitä on joskus liikaakin. Caravan-alueiden yleinen ongelma voikin olla se, mihin lumet aurataan.

Suora yhteys UKK-puiston reiteille

Luxian sijainti päätien varrella on hyvä. Se toimii yöpymispaikkana pohjoiseen ajavalle sekä tukikohtana pitemmälle vierailulle Saariselän alueella. Kakslautasen risteyksestä tie vie Kiilopäälle komeisiin päiväretkimaisemiin. Saariselän lasketteleuksekukseen ajelee maanteitse vain kymmenisen minuuttia.

Aivan alueen vieressä, päätien toisella puolella kulkee valaistu latu sekä kesä- ja talvikävelyreitti. Valaistuja latuja pääsee Kiilopäälle, Laanilaan ja aivan Saariselän ”kylille” asti. Kiilopäälle vievälle latureitille tulee pituutta noin 5,8 kilometriä. Latujen varsilla on useita laavuja sekä latukahviloita ja -ravintoloita. Laanihovin iltapäivän monotanssit on jo legenda. Niitä on järjestetty sesonkiaikoina klo 14–17 jo vuodesta 1984.

Luxia on monien muiden pohjoisen alueiden tapaan suljettuna lokakuussa. Jos suunta on pohjoiseen, sinne kannattaa soitella.

Tällä hetkellä alue on myynnissä ja tulevaisuus on siis vielä auki. Toivottavasti toiminta jatkuu, sillä Saariselällä ei liikaa tukikohtia karavaanareille ole.

Teksti ja kuva: Antti Henttonen

Lue myös nämä esittelyt

Majoittumaan etelärinteiden juurelle

Majoittumaan etelärinteiden juurelle

Ylläsjärvellä on pieni kylä, josta löytyy muun muassa K-Market Eelin kauppa, jokunen ravintola, majoitusliikkeitä ja parturi. Kylältä kääntyy risteys pohjoiseen Ylläkselle, ja lopulta tie kipuaa jyrkähköä mäkeä puurajan tuntumaan.

Aavasaksa on Suomen kansallismaisemaa

Aavasaksa on Suomen kansallismaisemaa

Aavasaksa antaa enteitä pohjoisen tuntureista, vaikka se luetaankin puuta kasvavan lakensa johdosta vielä vaaraksi. Aavasaksa Tornionjokilaaksoineen on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Leiripaikkoja on joen molemmin puolin  

Leiripaikkoja on joen molemmin puolin  

Camping Tornio löytyy Pohjanlahteen laskevan Tornionjoen suistoalueelta pienestä saaresta nimeltään Karjamätäs. Paikka on luonnonläheinen, vaikka ollaankin lähellä kaupunkia.