Erähenkisen tukikohta lähellä Norjaa

Galdotieva sijaitsee keskellä lähes asumatonta erämaa-aluetta.

Kun jatkaa matkaa Enontekiön Hetan kirkonkylältä pohjoiseen, ohitetaan havupuuraja ja jäljellä on vain matalaa risukkoa. Täällä Suomen ”olkapäällä” tuntee olevansa keskellä ei mitään.

Palojärvi on vanha saamelaiskylä kahdeksan kilometriä ennen Norjan rajaa. Kylässä on nykyisin jäljellä muutama asuttu talo. Järven rannalla toimii Tunturikeskus Galdotievan mökki- ja caravan-alue, joka on samaa yritystä Muonion Harrinivan kanssa.

Vaikka Palojärven kylä on pieni, Galdotievasta löytyy polttoaineenmyynti, ravintola ja elintarvikekauppa.

– Rajakauppa on euron kurssista ja Suomen hinnoista johtuen pienentynyt takavuosista rutkasti, mutta toimii edelleen, kertoo Galdotievan Antero Väystäjä.

Leirintäpaikat rantakoivikossa

Ravintola- ja myymälärakennuksen alakerrassa sijaitsevat leirintäalueen huoltotilat, vessat, suihkut ja keittiö. Järvenrantaan viettävässä rinteessä on toistakymmentä erikokoista mökkiä. Suuremmissa ympärivuotisissa kelomökeissä on omat saunat.

Telttailu- ja caravan-alueita on mökkien välisellä nurmikentällä ja näin talvella järven rannalla pysäköintialueella. Matkailuajoneuvopaikkoja on yhteensä 30, joista 20 on varustettu sähköllä. Kesällä räkkä- eli itikka-aikaan halutuimmat vaunupaikat ovat mäenkumpareella. Tuulenvire pitää verenimijät loitolla.

Palojärven rannassa on hirsinen saunarakennus, jonka yhteydessä on hieno takkatupa sekä kokoustilat. Rantatörmään on koverrettu grillilaavu, ja ylempänä rinteessä seisoo grillikota.

Ravintolan vieressä on entinen rajavartioasema, joka muutettiin pitopalveluravintolaksi. Maahisenmajaan mahtuu 70 vierasta ruokailemaan. Päärakennuksesta sekä rajavartioiden entisistä asuintaloista vuokrataan myös majoitustiloja.

Ympärillä laajat erämaa-alueet

Galdotieva on oiva tukikohta erähenkisille hiihtoretkille tai pitemmillekin urotyövaelluksille. Palojärven länsipuolella on Tarvantovaaran erämaa-alue. Muutama kilometri itään Jierstivaaran jälkeen alkaa Pöyrisjärven erämaa-alue, joka jatkuu Lemmenjoen Kansallispuistona ja Hammastunturin erämaa-alueena aina Inarinjärvelle asti. Vain yksi kapea maantie halkaisee tämän parisataa kilometriä pitkän selkosen.

Pimeimmän keskitalven jälkeen startataan koiravaljakkosafarit, ja Galdotievasta järjestyy myös moottorikelkan vuokraus. Pääsen kelkan selkään ja suuntaan kohti itää. Ajelen merkittyä moottorikelkkauraa poronhoitoalueelle ohi Siikavaaran, jonka takaa kapean maantien päätepisteestä löytyy Näkkälän poronhoitokylä.

Näkkälästä eteenpäin on pelkkää tietöntä erämaata. Kitukasvuista tunturikoivikkoa ja laakeita paljaita tuntureitaon silm änkantamattomiin. Olen Suomen kylmimmällä seudulla, jossa vuoden keskilämpötila on selvästi nollan alapuolella. Voin kuvitella, kuinka vaikeaa tänne olisi saada apua pahalla ilmalla. Puhelimessakaan ei näy olevan kenttää ennen kuin lähempänä Galdotievaa.

Harriniva.fi

Teksti ja kuva: Antti Henttonen

Lue myös nämä esittelyt

Kemin camping jäätyy talveksi

Kemin camping jäätyy talveksi

Vuodesta 1996 lähtien LumiLinna on pystytetty uudelleen joka talvi. Ja joka kevät se haihtuu taivaan tuuliin, paitsi nykyisin osa LumiLinnaa on avoinna läpi vuoden.

Näverniemen Lomakylä joen rannalla

Näverniemen Lomakylä joen rannalla

Lomakylä sijaitsee vuolaan Ivalojoen rannalla, joenmutkan muodostamalla pitkällä Näver­niemellä. Omaa joenrantaa lomakylällä on 250 metriä.

Lähdetäänpä Livohkaan

Lähdetäänpä Livohkaan

Livojärvi on sokkeloinen ja risainen monine saarineen, salmineen ja niemineen. Maasto tarjoaa mukavat mahdollisuudet retkeilyyn, hiihtoon ja kalastukseen.