Aavasaksa on Suomen kansallismaisemaa

Kun lähdetään ajamaan Tornionjokilaaksoa pohjoiseen, maaston korkeuserot alkavat kasvaa.

Aavasaksa antaa enteitä pohjoisen tuntureista, vaikka se luetaankin puuta kasvavan lakensa johdosta vielä vaaraksi.

Aavasaksa Tornionjokilaaksoineen on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Aavasaksa kuuluu myös kymmenen maan läpi kulkevaan Struven ketjuun, jonka avulla kartoitettiin 1800-luvulla maapallon muotoa ja kokoa. Suomessa sijaitsevista ketjun mittauspisteistä kuusi on nimetty Unescon maailmanperintökohteiksi, ja Aavasaksa on näistä yksi.

Aavasaksa on Suomen eteläisin piste, jossa voi nähdä keskiyön auringon. Sinne matkustettiin Tornionjokea pitkin yötöntä yötä ihailemaan jo kauan ennen maantien valmistumista. Aavasaksa oli myös erittäin suosittu juhannuksen juhlintapaikka 1960- ja 1970-luvuilla. Vieraita oli parhaina vuosina jopa 15 000 henkeä.

Tarjolla rinneaktiviteettejä

Aavasaksan vaaran laelle kaavailtiin suurta matkailuhotellia sekä hyppyrimäkeä. Nämä suunnitelmat kaatuivat rahan puutteeseen, mutta laskettelukeskus sinne kuitenkin saatiin.

Korkeutta rinteillä on 115 metriä, ja pisin rinne on kilometrin mittainen. Sivummalta löytyy myös rinteiden ulkopuolisia metsäreittejä, jotka näyttävät kiinnostavan varsinkin nuorempia lumilautailijoita. Virallisia rinteitä on yhteensä kolme. Niiden keskellä nousee yksi ankkurihissi. Uutuutena on lapsille turvallinen ”lentävä matto” eli mattohissi. Samalla hissillä pääsee myös snowtuubi- ja pulkkamäkeen.

Snowtuubeja, hissilippuja ja muita välineitä voi vuokrata ala-aseman kahviosta tai ylhäältä Aurinkomajoilta.

Laskettelukeskuksesta pääsee hiihtämään koko vaaran kiertävälle ladulle. Kierroksella on pituutta 8,2 kilometriä. Lomakylästä on mahdollisuus lähteä moottorikelkkailemaan vaikkapa Ruotsin puolelle.

Aurinkomajoilla pitkät perinteet

Lomakylä Aurinkomajat on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti toiminnassa olleista leirintä- ja caravan-alueista. Vaaran Keisariksikin kutsuttu Seppo Saukkoriipi vaimoineen luotsasi aluetta neljäkymmentä vuotta.

Vuoden vaihteessa paikalle astuivat uudet yrittäjät Petri ja Miikka Juvani. He jatkavat Aurinkomajojen toimintaa entisellä konseptilla.

Mökkejä tullaan päivittämään pikku parannuksilla ja sisustuksella. Myös lomakeskuksen ja rinteiden tukikohtana toimivan ravintolan ruokatarjontaa kehitetään. 100-paikkaisessa ravintolassa on myös karaokepubi.

– Tornionjoen jäästä tehtiin yöpymismajoja jo viime talvena. Perinteisen saunan lisäksi talvella pääsee myös paljuun ja jääsaunaan, jos kunnon talvia vielä tulee, Juvanit kertovat.

Aurinkomajoilla on 14 mökkiä. Matkailuajoneuvopaikkoja löytyy 32, joista 20 on varustettu sähköllä. Alueella on tarvittavat huoltotilat sekä perhesauna.

Aurinkomajat.fi

Teksti ja kuva: Antti Henttonen. Artikkeli on julkaistu Caravan-lehdessä 6/2019, caravan-lehti.fi

Lue myös nämä esittelyt

Lohijoen rannalla on hyvä leiriytyä  

Lohijoen rannalla on hyvä leiriytyä  

Yli 40-vuotias SF-Caravan Peräpohjola on hallinnut Lohirantaa jo pitkään, sillä ensimmäinen vuokrasopimus Hopeaperän alueesta allekirjoitettiin vuonna 1981. Vuosien toiminta näkyy alueella.

Hetan Kota löytyy kirkonkylän laidalla

Hetan Kota löytyy kirkonkylän laidalla

Kun lähdetään Hetan kirkolta itään Vuontisjärven suuntaan, muutaman kilometrin päästä löytyy Lomakylä Hetan Kota. Hetan Kota sijaitsee Ounasjärven rannalla, sen itäpäässä.

Pitkät perinteet Ukonjärvellä

Pitkät perinteet Ukonjärvellä

Kun ajetaan Ivalosta pohjoiseen 11 kilomet­riä, tullaan Inarijärven eteläisen lahdelman eli Ukonjärven rantaan. Ukonvaaran Loma­kylä löytyy Sovintovaaran ja Inarijärven välisestä loi­vasta rinteestä.