Imatralta Lohikosken Myllylle on matkaa noin 60 kilometriä, Sulkavalta noin 30. Matka kulkee komeissa maisemissa yli Saimaan salmien.
Lohikosken Myllyn caravan-alueelta löytyy rauhallista luontoa, vikkelä koski sekä mielenkiintoinen vanha mylly. Virran voimaa käytettiin 1500-luvulta alkaen jauhatuksessa. 1800-luvun puolivälissä Hackman & Co valjasti kosken sahaamaan lautoja. Nykyinen, 1920-luvulla rakennettu mylly jauhaa sähköä noin 0,3 megawattia vuodessa.
– Sen verran vettä ollaan läpi päästetty, että lohikalat pärjäävät. Järvitaimen nousee kutemaan koskeen, kertoo Lohikosken Myllyn Esa Repo.
Viime kesänä myllyn koneet kunnostettiin ja esittelyjä järjestetään tilaisuuksien yhteydessä.
– Viikko juhannuksen jälkeen myllyllä on metsätyöpäivät, jossa esitellään mitä kätevä voi tehdä metsän antimista, Repo jatkaa.
Pieni ja rauhallinen alue
Lohikosken Mylly omistaa voimalan sekä myllyn viereisen caravan-alueen, joka on ollut toiminnassa viitisentoista vuotta. Toiminnan tulos käytetään alueen kehittämiseen. Sähköistettyjä matkailuajoneuvopaikkoja on tasattu ja tehty lisää. Niitä on nyt 25. Muutama karavaanari lomailee kausipaikalla.
Pienestä koostaan huolimatta Lohikosken Myllyllä on erinomaiset huoltotilat. Höylähirsisessä huoltorakennuksessa on kaksi huonetta. Yhdestä huoneesta löytyy pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Toisessa on viihtyisä ruokailu- ja oleskelutila sekä keittiö tiskipöytineen ja liesineen.
Alueella on grillikatos, ja toinen löytyy sadan metrin päässä laavusaaresta. Mäen harjanteella alueen takana on vanha huvimaja. Alueen opasteita uusittiin kesäkuun alussa.
Erikoinen uimapaikka
Myllyn sivurakennuksessa on kaksi vesivessaa sekä sauna. Saunan lämmityksen hoitaa yleensä joku kausipaikkalaisista. Mikäli ketään ei ole paikalla, sähkökiuas napsaistaan päälle omatoimisesti. Kosken partaalla on terassi vilvoitteluun ja rohkeammat voivat kastautua koskessa. Virran poikki kulkee köysi, ettei virta vie mennessään.
Padon yläpuolen lammella on vuokrattava soutuvene. Yläjuoksulla aukea hieman suurempi Saimaaseen kuuluva Lohijärvi. Virtaavassa vedessä kalastus on kielletty, mutta järvellä voi kalastaa.
Myllyn ohi kulkee Vihreän Kullan retkeilyreitti, jonka yhteispituus on 35 kilometriä. Sen varrelta löytyy Hackmanin sahan rauniot, purupakka, laavu ja huvimaja. Kartta merkityistä patikkapoluista löytyy tuvan seinältä. Lähellä Lohilahtea on venäläisten 1700-luvulla rakentama kanava, joka avasi vesireitin Savonlinnasta Lappeenrantaan.
Lohilahdelta, noin kilometrin päästä caravan-alueelta, löytyy kauppa ja huoltoasema. Kylällä on myös kirkko.
Lohilahden kyläyhdistys järjestää vuosittain kyläjuhlia, tapahtumia ja markkinoita.
Teksti ja kuva: Antti Henttonen
