Kuopiosta luoteeseen kulkevalta 77-kantatieltä erkanee kumpuileva ja kaarteleva tie. Noin kilometrin päässä tulee vastaan Tuovilanlahden kyläkeskusta ja siellä Wanha Tietola -perheyritys leirintäpaikkoineen.
– Nimi tulee puhtaasti siitä, kun tämä on kiinteistörekisterissä Tietola-nimellä ja tämä on vanha. Ja tuplavee sen tähden, kun tämä on tosi vanha, yrittäjä Matti Määttä sanoo naurahtaen.
Hän kertoo, että pihapiirissä on toiminut kyläkoulu vuodesta 1893 lähtien. Kun opinahjo lakkautettiin kymmenen vuotta sitten, Määttä osti puolisonsa kanssa paikan omakseen, asettui siihen perheineen asumaan ja alkoi kehitellä yritystoimintaa. Pihaleirintäalueen pariskunta perusti vuonna 2018.
Kesäkahvilassa oman leipomon tuotteet
Vanhojen koulurakennusten helmasta löytyy tilaa muutamalle matkailijalle.
– Tässä on muutama vaunu- tai autopaikka. Sähkö, vessa ja suihku löytyvät. Pihasauna lämmitetään tilauksesta. Ja oikein jos tinkaa, niin saattaa aamupalan saada järjestymään, yrittäjä velmuilee savolaisittain.
Itse asiassa aamupalan valmistamiselle on hyvät edellytykset, sillä yrittäjän puoliso Minna Määttä pyörittää vanhassa koulurakennuksessa leipomoa ja pitopalvelua.
Pariskunta pystyy järjestämään tilaisuuksia aina 50 hengelle saakka. Omasta leipomosta ovat lähtöisin myös pihapiirin kesäkahvilassa myytävät sämpylät, pitsat, pullat, viinerit ja kakut. Kahvila on varustettu lisäksi anniskeluoikeuksin.
Määttä kertoo monen karavaanarin arvostavan paikan rauhallisuutta ja kodinomaisuutta. Vain pihakanalan kukko saattaa aamulla kiekaista hereille ennen aikojaan.
Lapsiperheille löytyy pihapelejä ja joskus myös leikkikavereita, sillä pariskunnalla on neljä kouluikäistä lasta. Perheille yrittäjä muistaa vielä mainita lähistöllä sijaitsevan KantriFarmi-kotieläinpihan sekä kylän uimarannan hyppytorneineen.
Kauppa-auton ja Onnibussin reitillä
Tuovilanlahden kuuluisin käyntikohde erkanee 77-tieltä kuitenkin vastakkaiseen suuntaan kuin kyläkeskus. Suomen korkein luonnonvarainen koski ryöppyää noin 36 metrin korkeudelta portaittain alas kanjoniin.
Etenkin keväisin Korkeakosken kova kohina ja valkoisenaan ryöppyävä vesi tekevät vaikutuksen.
Koskea voi piipahtaa katsomassa näköalatasanteelta, jolle johtaa polku pysäköintialueelta. Korkeakosken voi saavuttaa myös patikoimalla 5,5 kilometrin pituisen Kanjonin kierroksen. Pidemmälle vaellusreitille halajava valitsee 25 kilometriä pitkän Urkin Polun, joka ulottuu Pielavedelle Urho Kekkosen syntymäkodin luo.
Näiden lisäksi Määttä tuo esille Ahkiolahden kanavat ja Patalahden lintutornit. Kylälle kurvaavaa kauppa-autokin on jo nykyään nähtävyys. Matti Määttä nauraa, että Tuovilanlahteen ajaa yhtä lailla kauppa-auto kuin Onnibussikin.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen