Galdotieva on erämaassa keskellä ei mitään

Tunturikeskus Galdotieva löytyy Enontekiön pohjoisosasta, Suomen ”olkapäältä”.

Kun lähtee Hetasta pohjoiseen kohti Norjaa ja Kautokeinoa ja ohittaa havupuurajan, voi todella sanoa olevansa keskellä ei mitään.

Galdotievan mökki- ja caravan-alue toimii Palojärven rannalla. Palojärvi on vanha saamelaiskylä, missä nykyisin on enää muutama asuttu talo. Silti Galdotievasta löytyy polttoaineenmyynti, ravintola ja elintarvikekauppa. Edellisellä käynnillä pakastealtaat olivat täynnä tavaraa.

– Norjalaiset käyvät rajakaupassa ostamassa polttoainetta, olutta, tupakkaa ja lihaa. Nykyisin kauppa on pientä, koska euron kurssi on niin vahva Norjan kruunuun verrattuna, kertoo Galdotievan Antero Väystäjä.

Rantakoivikossa leirintäpaikat

Ravintola- ja myymälärakennuksen alakerrassa ovat leirintäalueen huoltotilat eli vessat, suihkut ja keittiö. Järvenrantaan viettävässä rinteessä on toistakymmentä erikokoista mökkiä. Suuremmissa ympärivuotisissa kelomökeissä on omat saunat.

Telttailu- ja caravan-alueita on mökkien välisellä nurmikentällä ja näin talvella järven rannalla pysäköintialueella. Kesällä räkkäaikaan halutuimmat vaunupaikat ovat mäenkumpareella. Tuulenvire pitää verenimijät loitolla.

Palojärven rannassa on hirsinen saunarakennus, jonka yhteydessä on hieno takkatupa sekä kokoustilat. Rantatörmään on koverrettu grillilaavu, ja ylempänä rinteessä seisoo grillikota.

Ravintolan vieressä on entinen rajavartioasema, joka muutettiin pitopalveluravintolaksi. Maahisenmajaan mahtuu 70 vierasta ruokailemaan. Päärakennuksesta sekä rajavartioiden entisistä asuintaloista vuokrataan myös majoitustiloja.

Ympärillä laajat erämaa-alueet

Galdotieva on oiva tukikohta hiihtoretkille tai pitemmillekin erämaavaelluksille. Palojärven länsipuolella on Tarvantovaaran erämaa-alue. Muutama kilometri itään Jierstivaaran jälkeen alkaa Pöyrisjärven erämaa-alue, joka jatkuu Lemmenjoen Kansallispuistona ja Hammastunturin erämaa-alueena aina Inarijärvelle asti. Vain yksi maantie halkaisee tämän parisataakilometrisen selkosen.

– Pimeimmän keskitalven jälkeen safarit alkavatkin toimia vilkkaasti, Antero Väystäjä lisää.

Galdotievassa järjestyy myös moottorikelkan vuokraus. Tällä kertaa saa hiihto jäädä, kun pääsen kelkan selkään ja suuntaan kohti itää. Ajelen merkittyä moottorikelkkauraa poronhoitoalueelle ohi Siikavaaran, jonka takaa kapean maantien päätepisteestä löytyy Näkkälän poronhoitokylä.

Näkkälästä eteenpäin on pelkkää tietöntä erämaata. Kitukasvuista tunturikoivikkoa ja laakeita paljaita tuntureita on silmänkantamattomiin. Olen Suomen kylmimmällä seudulla, jossa vuoden keskilämpötila on selvästi nollan alapuolella. Voi kuvitella, millaista täällä olisi pahalla ilmalla. Puhelimessakaan ei näy olevan kenttää… Mutta nyt paistaa kevättalven aurinko lämpimästi, ja ajo jatkuu.

 Harriniva.fi

 Teksti ja kuva: Antti Henttonen

Lue myös nämä esittelyt

Keskieurooppalainen viihtyy Himmerkissä

Keskieurooppalainen viihtyy Himmerkissä

Sotainvalidien yhdistyksen perustaman leirintäalueen avajaisia vietettiin Himmerkissä vuonna 1964. Reijo ja Helvi Lantto ostivat paikan vuonna 2000.

Läheltä rinteitä löytyy luonnonrauhaa

Läheltä rinteitä löytyy luonnonrauhaa

Pyhän Asteli on murtomaahiihtäjien ja hieman varttuneemman väen suosiossa. Tunturialueen laduille pääsee helposti.

Ylläksellä vaunulta suoraan ladulle

Ylläksellä vaunulta suoraan ladulle

Jos mielit tutustumaan Ykkös Caravanin uutukaisiin tiloihin, kurvaa kohti pohjoista.